Termien hahmottelua: Kompleksi
Tutkimuskohteenani on
luonnon kompleksien arvo. Mitä tämä ”kompleksi” tarkoittaa? Yksinkertaisesti
kielitoimiston sanakirjan mukaisesti: ” itsenäisistä osista koostuva
kokonaisuus, yhdistelmä, ryhmä, sikermä”. Täysin yksiselitteinen tuo määritelmä
ei kuitenkaan ole, eivätkä kaikki määritelmään sopivat kompleksit ole työni
kohteena.
Aloitan esimerkillä, joka
voi olla vaikka metsä. Metsä koostuu monenlaisista itsenäisistä osista, on
eläimiä, puita, kiviä ja ties mitä. Itsenäisellä osalla tarkoitetaan jotain,
joka voisi siirtyä toisen vastaavan tai erilaisen kompleksin osaksi, tai
poistua kokonaan, ilman että alkuperäinen kompleksi lakkaa olemasta.
Käsitteellisenä vastaparina itsenäiselle osalle voisi pitää essentiaalista
osaa. Essentiaalinen osa määrittelee kohteen, ilman sitä kohdetta ei ole
sellaisena kuin se kuvataan. Onko metsällä tällaisia essentiaalisia osia?
Todennäköisesti ei ole, johtuen metsän kompleksisuudesta. Mikä tahansa
yksittäinen elementti voidaan poistaa kokonaisuudesta ilman, että kokonaisuus
lakkaa olemasta. Toki jos elementtejä jatkuvasti poistetaan yksi kerrallaan tai
nippuina, jossain vaiheessa emme enää sano metsää metsäksi. Jos kaikki puut
kaadetaan, ei ole järkevää puhua enää metsästä, mutta jonkinlaisia aukkoja ja
yksittäisiä puiden poistumia metsä kestää pysyen edelleen metsänä.
 |
| Kuva ei esitä hierarkiaa, vaan kompleksia. Metsä voisi olla jotain tällaista. |
Toinen esimerkki
kompleksista on eliölaji. Laji ei ole mikään erityisen helppo termi, vaan
lajikäsitteen määrittely on yllättävänkin hankalaa ja eri tieteiden harjoittajille
harmaita hiuksia aiheuttavaa. Lajiongelmaa pohditaan lyhyesti esimerkiksi Mats Björklundin
kirjassa Evoluutiobiologia (2009,
162–84). Olipa
lajikäsite lisääntymisisolaatioon, samankaltaisuuksiin, fylogeneettisiin
ominaisuuksiin, tai mihin vaan perustuva, jonkinlainen yhteisyys tai peruste
meillä on laittaa toiset kategoriaan ”Laji A” ja toiset kategoriaan ”Laji B”.
Käytettäköön tässä vaikka määritelmää ”Laji on joukko
riittävän samankaltaisia otuksia muodostuupa tuo samankaltaisuus keinolla millä
hyvänsä”. Laji on kompleksinen järjestelmä sanakirjamääritelmän mukaisesti.
Kaksi poikkeusta tähän kompleksisuuteen on kuitenkin nähtävissä ja nämä
poikkeukset liittyvät termiin ”joukko”. Joukko voi olla tyhjä, kuten
sukupuuttoon kuolleen eliön tapauksessa. Vielä jos eliöistä ei ole jäänyt
fossiileja, kuten varmasti monisssa pelkkää pehmytkudosta olevien otusten
tapauksissa, joukko on aidosti tyhjä, ei jälkeäkään jostain mitä joskus oli.
Toinen poikkeus on sellainen eliölaji, jota on olemassa vain yksi yksilö.
Tällöin lajin kompleksisuus ei täyty. Näissä joukon poikkeuksissa mahdollinen
arvo määräytyy eri tavalla kuin kompleksissa järjestelmissä, eikä tutkimukseni
fokus ole niissä. Tarkoittamani laji kompleksina on sellainen, jossa on useita
yksilöitä ja muodostaa enemmän tai vähemmän yhtenäisen populaation. Ja näin.
Jälleen hankala kompleksi. Populaatio.
 |
| Joskus Kerppukin on ollut ihmeissään putkikompleksissa. |
Lajia ja populaatiota kompleksina koskevat samat ominaisuudet
ja yksittäisten osien liittyvyyden ongelmat kuin edellä esitettyä metsää.
Lajista poistuu jatkuvasti yksilöitä kuolemalla ja siihen tulee lisää
syntymällä. Samaten populaatioon syntyy uusia jäseniä ja siinä kuolee vanhoja.
Lisäksi populaation vaihtuvuuteen vaikuttaa muuttoliike ulkoa ja omaa onneaan
etsimään lähtevät yksilöt.
Työni kohteena ovat luonnolliset kompleksit ja niistäkin
poimin esimerkkejä vain vähän. Yritän kuitenkin käsitellä useita toisistaan
poikkeavia komplekseja. Tässä annoin esimerkit metsä, laji ja populaatio. Jos
päädyn käyttämään esimerkkinä metsää, ei minun tarvitse käyttää esimerkkinä järveä.
Metsä edustaa yleisempää kompleksikategoriaa ”ekosysteemi”, ja mikä pätee arvonmuodostuksen
osalta metsään, pätee myös järveen. Näin siis, ellen törmää muuhun evidenssiin.
Kokonaan tarkasteluni ulkopuolella tai ainakin reunahuomautuksiksi jäävät artefaktuaaliset
kompleksit, kuten kaupungit. Artefaktuaalisten kompleksien arvo voi olla
vaikkapa jatkotutkimuksen aihe.
Lukemistoa huviksi:
Björklund, Mats. 2009. Evoluutiobiologia. Helsinki:
Gaudeamus.
Muutamia
termejä:
Kommentit
Lähetä kommentti